2-featuredIMG

-1917

VARHAISHISTORIA

Ensin tuli teollinen vallankumous, joka kasvatti kaupunkeja. Kauppiaat alkoivat käyttää reklaamia. Alkujuuret ovat latinan sanassa reclamare. Se tarkoitti kauppiaiden toistuvia huutoja kauppakujilla ja toreilla. Ensimmäiset reklaamit olivat kilpiä, kortteja, katalogeja ja julisteita. Sitten tulivat sanomalehdet, joista sai ostaa ilmoitustilaa. Seuraavassa aallossa tulivat ilmoituksia välittävät toimistot. Koska kaikki kauppiaat eivät osanneet laatia vetäviä ilmoituksia, ilmoitustoimistot alkoivat suunnitella niitä. Näin syntyivät reklaamitoimistot. Kuva: Porvoon kauppakatuja vuonna 1898. Kaupunkiin kauppamatkalle tulleita maalaisia opastettiin kylteillä ja kilvillä.Näyteikkunassa esiteltiin uudenaikaisia öljylamppuja.

1917-1939

MODERNISOITUVA MAATALOUSYHTEISKUNTA

Nuoren tasavallan ensiaskeleet olivat taloudellisesti vaikeita. Tahtoa ja innostusta nykyajan etsintään virisi kuitenkin kaikkialla. Helsingissä alkoi mainostoimistojen kultakausi. Mainonnan tekijät imivät kansainvälisiä vaikutteita taiteesta, elokuvasta, psykologiasta ja amerikkalaisesta mainonnasta. Reklaami-sana vaihtui mainokseksi. Nousukausi toi uusia ammattikirjoja, järjestöjä, koulutusta ja mainosvälineitä. Mainosalalle ennustettiin loistavaa tulevaisuutta.

 

Tehtailija Pietinen otti mainosvalokuvansa itse ja ryhtyi myöhemmin päätoimiseksi valokuvaajaksi. Ilmoituksessa mainittu patentti liittyi vuoteen metallijousiin, joista ei löytynyt luteille sijaa.

 

Väri-ilmoitukset olivat kalliita 1920-luvulla, joten Finlayson julkaisi ilmoituksen mustavalkoisena ja luotti lukijoiden mielikuvitukseen.

 

Mainospilari Helsingin Kasarmintorilla. Vuosi oli 1923, jolloin Tutankhamonin taideaarteiden löytyminen nosti kaiken itämaisen, myös tupakkalaadut ja -merkit, suureen suosioon.

 

1920-luvulla talojen päätyihin maalattiin mainoksia. Titan-maalimainos kertoo uskosta rotupuhtauteen ja valkoisen miehen ylemmyyteen. Etualalla autokilpailun lähtötunnelmia.

 

Pulavuosien tunnelmat näkyivät myös Säästöpankin ilmoituksessa. Se todisti suurten auktoriteettien avulla, että säästäminen on yhteinen etu, joka kohottaa kansakunnan varallisuutta ja hyvinvointia.

 

Fazerin mainostaiteilija Anne-Marie Heden ilmoituspiirros vuodelta 1930, jossa näkyy vaikutteita kubismin jälkeisestä futurismista ja telekineettisestä taiteesta, joka tunnetaan nykyään op-taiteena.

 

Pohjoismaisen Mainoskongressin ilmoitus Suomen Kuvalehdessä 1935. Kongressin yhteydessä järjestettiin myös kirja- ja mainospainotöiden näyttely Sano se painomusteella!

 

Margariini oli modernia 1920-luvulla. Maaseudun väelle sitä mainostettiin Otavainen-lehden takakannessa perinteisten symbolien avulla.

 

Persoinoidut mainokset tulivat 1920-luvulla. Komediennenä tunnettu näyttelijä Kirsti Suonio mainosti Herosan-hedelmäsuolaa. Suonio vietti kesiään Mankalassa.

 

Hangon Keksin naurava kuu-ukko vuodelta 1926. Kuunaamasta tuli yksi Suomen tunnetuimmista tuotemerkeistä. Piirrostyyliä kehitettiin jatkuvasti.

 

Arkkitehti Gustaf Strengell, joka oli aikaisemmin työskennellyt Stockmannin mainososaston organisaatiojohtajana, ylisti uutta tavarataloa ”rakennustekniseksi myyntikoneeksi, jonka kaikki pyörät ovat täydessä vauhdissa!”

 

Suomalainen sokeri valisti lasten vanhempia vuonna 1937: Sokeri on tiivein, helposti sulavin ja huokein ravintoaine (jopa huokeampi kuin voileipä!).

 

Vaasan leivän ilmoitukset kommentoivat maailmanmenoa. 1937 aiheina olivat suomalaisten olympialaisinto ja Ison Britannian kruununprinssi Edwardin ja rouva Wallis Simpsonin romanssi.

 

Paula-tytön tytön tarina alkoi 1920-luvulla pakkauskuvasta, joka personoitiin myöhemmin kahvikansan ikinuoreksi kauneusihanteeksi.

 

Kerho mainosti 1932 itseään ainoana täysin suomalaisena tupakkatehtaana ja käytti jopa teemaa: Puhun suomea, poltan Kerhoa. Ilmoitus oli rohkea. Siinä nainen palvoi ja vietteli miestä.

 

Talvisodan kynnyksellä varauduttiin kaasusotaan, jonka pelättiin kohdistuvan siviileihin. Toimi Kiviharjun julisteessa pelon aste vastasi nykyistä totaalisen ydinsodan kauhua.

 

Suomalaiset pesuainemainokset luottivat kotimaisten kuvittajien piirroksiin. Mainonta opetti suomalaisia huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan ja kodin puhtaudesta.

 

 

Jorma Suhosen palkittu juliste vuodelta 1934. Suhonen jalosti tyyliään ja teki mm. Helsingin olympialaisille 1940 ja Aerolle upeat julistesarjat.

 

Topi Vikstedtin piirtämässä Reklaamimessujen julisteessa mainonta kuvattiin voimaksi, joka täytyy kesyttää. Silloin se kerää rahaa kuin tanssiva karhu.

 

Fazerilla työskennelleen taiteilija Maria Lagorion tyylinäyte 1920‑luvulta, jolloin itämaisuuden romantisointi nousi suureen suosioon.

 

Monilla kirjapainoilla oli palveluksessaan mainostaitelijoita. Tanskalainen Nils Wivel oli Tilgmannin kivipainon johtaja, joka piirsi myös julisteita mm. Suomen Gummitehtaalle 1899.

 

Sortokauden ajan juliste kuvasi uutta aikaa. Retkeilyharrastus, mannermainen eleganssi, naisten pyöräily, kotimainen polkupyöräteollisuus ja tuotemerkki Suomi kertoivat kansallisen identiteetin noususta.

 

Kaasu ja sähkö alkoivat yleistyä kaupunkikodeissa 1900-luvun alussa. Helsingin Kaasulaitoksen naiset esittelivät uutta iskulausetta.

 

Metsä- ja metalliteollisuus menestyivät Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvun loppupuolella. Billnäsin tehtaiden katalogi oli suunnattu myös emämaa Venäjän lähes pohjattomille vientimarkkinoille.